Väkivalta

Väkivalta on sosiaalista. Se on keino saavuttaa jotakin – useimmiten sosiaalista asemaa, joskus resursseja. Väkivallassa on kyse toisen dominoinnista väkivaltaa käyttäen. Koska se on sosiaalista, siinä on tietyt säännöt. Nämä säännöt eivät ole kovinkaan hyvin tiedostettuja, mutta ne ovat tanssiaskeleita jotka kaikki tuntevat. Panoksena olevan sosiaalisen aseman voi voittaa vain tanssimalla, siksi niitä noudatetaan. Rikkojat saavat hyvin omanlaisensa maineen.

Ihmistyypit

Ihmiset ovat enemmän tai vähemmän väkivaltaisia. Kukin hahmo on omalla määrätyllä tasollaan. Kunkin tason kuvaus antaa ohjeellisen kuvauksen hahmon suhteesta väkivaltaan, ja suhteista muihin tasoihin.

Yleisohjeet:

Hahmo on mukavuusaluellaan omalla tasollaan. Poikkeamat ylös tai alas skaalassa ovat vaikeita ja raskaita, niitä ei tehdä mielellään. Riittävästi motivoituna se onnistuu.
Hahmo ei ymmärrä täysin toisilla tasoilla olevien suhtautumista väkivaltaan. Yhden tason poikkeamat on vielä jotenkuten ymmärrettävissä, kaksi tasoa tuntuu jo hyvin vieraalta.
Poikkeaminen omasta tasosta ylöspäin on lähes aina moraalisesti tuomittavaa hahmon mielestä
Tilannemuuttujat (tunnereaktiot, päihdeaineet) voivat nostaa hahmoa hetkellisesti korkeammalle tasolle. Jälkikäteen seurauksena on usein huono omatunto tai mahdollisesti identiteettikriisi.

Mukavat ihmiset

Tavalliset ihmiset, joille väkivalta on vierasta ja pelottavaa. Ihmisiä, jotka ratkaisevat asiat muilla keinoilla aina kuin mahdollista. He eivät elä väkivaltaisessa ympäristössä, eivät tarvitse sitä eivätkä sitä juuri koskaan kohtaa. Tällaiset ihmiset ovat yhteiskunnan peruspilareita ja massaa.

Juonittelevat ihmiset

Juonittelijat juoruavat, valehtelevat ja painostavat saadakseen haluamansa. Väkivaltana juonittelijoiden keinot ovat vain sosiaalisia. He kävelevät mukavien ihmisten yli ja ovat heidän mielestään ikäviä, vaikka omasta mielestään he eivät tee kenellekään pahaa. He voivat olla sosiaalisesti tarvittaessa päällekäyvempiä ja pitävät puolensa.

Määrätietoiset/aggressiiviset ihmiset

Ihmisiä, jotka ovat valmiita rikkomaan sosiaalisia normeja ja olemaan tylyjä hyökätäkseen tai puolustautuakseen. Toisin kuin mukavat ihmiset tai manipuloijat, he eivät välttele suoraa konfliktia, mikä on epämiellyttävää ja pelottavaa. Aggressiivisimmillaan he saattavat huutaa ja uhkailla pelotellakseen muita ja saadakseen haluamansa. Omasta näkökulmastaan tunteiden osoittaminen ja asioiden käsitteleminen suoraan on täysin hyväksyttyä.

Hyökkäävät ihmiset

Hyökkäävät ihmiset ovat valmiita käyttämään fyysistä väkivaltaa työkaluna. Joskus se on tehokkain tai luontevin tapa saada haluamansa. Väkivaltaisuus ei välttämättä ole sidoksissa tunnetilaan vaan hyökkäävä henkilö voi olla aivan rauhallinen. Aggressiivistenkin ihmisten mielestä tällainen on pysäyttävää. Hyökkäävät ihmiset eivät oikein enää ymmärrä mukavien ihmisten tai manipuloijien maailmaa, sillä heistä moni ongelma ratkeasi esimerkiksi läimäyttämällä poskelle.

Murhaan kykenevät ihmiset

Ihmisiä, jotka eivät noudata sosiaalisia normeja väkivallan ja fyysisen koskemattomuuden suhteen (paitsi niin valitessaan). Ovat valmiita käyttämään pitkällistä ja tehokasta väkivaltaa saavuttaakseen haluamansa. Heillä on usein vaikeuksia kunnioittaa toisen ihmisyyttä tai samaistua muihin. Tällaiset ihmiset ovat usein joko persoonallisuushäiriöisiä tai pitkään väkivaltaa käyttäneitä. Tavallisilla ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää, että tällaisia ihmisiä on olemassa ja heidän ajatusmaailmansa tuntuu mahdottoman vieraalta. Murhaavien ihmisten on vaikea hahmottaa tavallisten ihmisten maailmankuvaa ja pitävät heidän sosiaalisia konfliktejaan vähäpätöisinä.

Sosiaalisen väkivallan muodot

Väkivaltatilanteita voidaan luokitella yleisten tilanteita määrittelevien piirteiden perusteella. Niiden avulla selvitetään keskinäistä nokkimisjärjestystä, ylläpidetään sääntöjä tai luodaan joukkohenkeä. Pääasiassa tällaisessa väkivallassa fyysiset vauriot ovat verraten vähäisiä ja aseman selvittelystä selvitään hengissä ja pysyvästi vammautumatta ellei käy huono tuuri. Väkivalta loppuu lähes poikkeuksetta toisen luovuttamiseen ennen kuin vammat siihen oikeasti pakottavat. Kuitenkin panoksena on aina hahmolle erittäin merkittävä sosiaalinen panos, eikä häviö ole mitenkään vähäpätöinen asia vaan sillä on suora vaikutus hahmon minäkuvaan sekä muiden käsityksiin hahmosta ja tämän sosiaalisesta asemasta.

Pullistelu

Pullistelussa kaksi sosiaaliselta statukseltaan suurin piirtein samanarvoista hahmoa selvittävät keskinäistä asemaansa. Tuijotuskilpailu, sanaharkka, töniminen ja perinteinen nyrkkitappelu ovat askeleita, joista jokaisella toinen voi antaa periksi ja myöntää toisen olevan itseään korkeammalla. Usein tilanteet raukeavat kesken selvittämisen ulkopuolisten väliintuloon tms., jolloin molempien osallisten kasvot säilyvät.

Näytös

Maine muiden silmissä on äärimmäisen tärkeää ja sen luominen keskeisiä tapoja saada sosiaalista asemaa. Näytöstä ei ole ilman yleisöä. Näytöksellä hahmo pyrkii tekemään vaikutuksen paikalla oleviin (korkea-arvoisempiin) yhteisön jäseniin ja siten todistaa itsensä. Esimerkiksi: pieksemällä baarissa kovan tappelijan maineessa olevan.

Lauman vahvistaminen

Ryhmän sisäistä yhteenkuuluvuutta vahvistetaan joskus väkivallalla ryhmän ulkopuolisia kohtaan. Usein uhri on jollakin tapaa selkeästi erilainen kuin ryhmä itse. Lauman vahvistaminen usein kääntyy kilpailuksi ryhmän sisällä siitä kuka on brutaalein, missä täyttää samalla myös pullistelun ja näyttämisen piirteitä. Nämä tilanteet päättyvät uhrin kannalta yleensä todella huonosti.

Opetuksen antaminen

Välillä on tarve luoda, ylläpitää tai tehdä selväksi yhteisön sääntöjä. Opetuksen antaa yleensä yhteisössä ylempiarvoinen henkilö alempiarvoiselle. Opetus annetaan yleensä yleisön läsnäollessa kaikkien tietäen mistä on kyse. Väkivalta loppuu kun viesti menee perille ja opetettava osoittaa ymmärtävänsä, mahdollisesti katuvansa rikkomustaan ja saa vakuutettua että jatkossa noudattaa normia.

Väkivallan jälkeen tilanne ei palaa ennalleen. Osallistujat tunnustavat konfliktin lopputuloksen ja huomioivat sen vaikutukset omaan asemaansa ja käytökseensä. Väkivaltaa todistaneet henkilöt (ja ne jotka siitä myöhemmin kuulevat) ottavat sen huomioon toimissaan. Väkivallalla on aina vaikutus yhteisöön.

Kirjoittanut Simo Järvelä Rory Millerin pohjalta, Konna.infoa varten lyhentänyt Mikko H.